Vähiin käy ennen ku loppuu

Niin se aika vaan menee eteenpäin ettei huomaakkaan. Hetki sitten vielä sanoin "Hyvin tässä vie kerkee, onhan mulla vielä muutama kuukausi aikaa. " no niin no...sinne meni nekin kuukaudet ja jokseenkin tuntuu siltä ettei mitään oo saanu aikaseks, but hey, nothing new from me :D

Tahtois vielä tässä välissä kiittää niitä jotka paikalle eksyivät lauantaina meikkiksen vanhenemista ja viisastumista ja ennen kaikkea mun lähtemistä juhlimaan, jo oli aihetta juhlaan. Niin kuin sanoi nimeltämainitsematon opettajakin koulussa..."Ei tiiä raukkaparat vielä siellä saaressa mikä niihin pian iskee, enkä puhu nyt mistään epidemiasta, tai no voihan sen sellaisenakin ottaa jos sinne meinaat pidemmäks aikaa jäädä", hyvin somaa ja rohkaisevaa, olen siis ilmeisesti vallan ihana ja aurinkoinen luonne ;)

Kun kerran aiheeseen Englanti päästiin, niin mainittakoon tässä vaiheessa, että herrasväki ei kyllä siellä päässä kovin helpoksi tee tuota kämpän saantia. Kämppää on käytävä katsomassa ennen kuin se voidaan vuokrata, tai jonkun on käytävä katsomassa sitä sun puolesta...no niin no...not so piece of cake täältä suomesta käsin. Pankkitilien avaamiset sun muut onnistuu kyllä, mut hei, mitä sillä kämpällä jos on pankkikortti :D On se toki ollut rallia täällä suomen päässäkin, niin hyvässä kun huonossa mielessä. Tai no, jos tarkkoja ollaan ni enhän mä Englannissa vielä oo rallaillu, mut pian on sekin edessä.
Pakko on tosiaan mainita suomen hieno järjestelmä veroissa ja vakuutuksissa, sekä sosiaaliturvassa ja ihan yleisesti myös siinä, että paljonko valtiota loppupeleissä kiinnostaa se että on maan kansalainen kun kyseessä on raha.
Sattui siis taannoin muutamia viikkoja sitten kun lähdin aukaisemaan paperisodan vyyhtiä menemällä kaikkien rakastamiin virastoihin nimiltä Kansaneläkelaitos aka KELA, sekä verotoimistoon ja kävin myös jututtamassa Tapiolan herrasväkeä.

Minna Vs. KELA
 Nooh, Kelan tätin kanssa jutellessa täti sanoi minulle
- "no kun sä lähet maasta ni et sä sit kyllä enää saa meiltä mitään sosiaaliturvaa".
Minä siinä hiukan ihmeissäni kysäsin, että miten se on mahdollista jos kerran mulla tossa hemmetin kortissakin on voimassaoloaika vuoteen 2012 asti.
- "Joo mut sä oot sit toisen maan kansalainen kun lähet täältä."
Öö, taas siinä hetken pyörittelin silmiäni ja sanoin et tietääkseni kansalaisuus ei tuu ihan niin helposti et ylittää rajan.
-"Kyllä se niin menee, että kun 13 päivä muutat pois suomesta niin et ole meille enää suomen kansalainen."
Kun tunnetusti en muruluukkuani osaa kovin hyvin kiinni pitää niin tokaisin siinä, että toisin sanoen, jos laitan tähän teidän kaavakkeesee, että olen maks. vuoden ulkomailla mulla säilyy suomen sosiaaliturva siihen asti, jos se menee yli sen, eli ilmotan teille vuoden päästä et jäänkin vielä Enkkuihin ni sitten te lopetatte vasta mun sosiaaliturvan(näin siis lukee kelan kaavakkeissa ulkomaille muuton suhteen.)
- "Nimenomaan näin se sitten menee, eli jos matkustaa ulkomaille maksimissaan vuodeksi niin suomen sosiaaliturva säilyy, jos muuttaa pysyvästi niin se lakkautetaan heti.
Nooh, siinäpä sitten mietitään mitä lappuun laitetaan kun se Kelalle lähtee ;)

Minna Vs. Verotoimisto
Tuttuun tapaan jonotettuani 50 minuuttia pääsin vihdoin juttelemaan mukavia verotoimiston hilpeän tädin kanssa. Vastaanotto oli jopa vielä lämpimämpi kuin Kelassa.
- "Juu, maassa(puhutaan siis suomesta) et sitten saa olla kun maksimissaan 72 päivää vuodessa kun kerran verojas maksat Englantiin."
Johan pomppas, siis suomen kansalainen ei saa olla suomessa kuin maksimissaan 72 vuodessa? Siis SUOMEN KANSALAINEN!? Miten se nyt voi olla mahdollista, kun jotkut pakolaisetkin ja siis ihan kuka muu tahansa hyypiö saa olla kauemmin maassa ku suomen oma kansalainen joka maksaa veronsa muulle valtiolle???
-"Juu näin se on, katos sillon kun raha liikkuu ni ei verottajia kuule kiinnosta ootko suomen kansalainen vai et."
Ei auttanu muu kuin nostaa nöyränä persuksensa ylös penkistä ja sanoo että Thanks for the info. Lopuks vielä sain hyvän kommentin eräältä tutulta, että et kato ees pysty kusettaa katos kun aina kun ylität suomen rajan suuntaan tai toiseen siitä jää merkintä. Eli ei parane alkaa ylittelee maagisen 72 päivän rajoja sitten tulevaisuudessa :D

Minna Vs. Tapiola
Tapiolan herrasväki oli sentään hieman inhimillsempiä ;)
Mun matkavakuutus, tai siis vakuutus tällä hetkellä on sellanen, että se on voimassa kaksi kuukautta ulkomailla, sen jälkeen tarttis pompsasta takasin suomen maalle ja taasen se lähtis rullaamaan kahden kuukauden syklissä. No hauskaahan on se, että vakuutus vaatii että suomessa tulisi käydä usein ja verotoimistossa sanotaan että pysy siellä Englannissa sitten ku sinne kertta meet. Ratkaisuna siis ongelmaan on, että pidä vakuutus, hanki Englannista mahdollisimman pian itelles uus vakuutus ja irtisano vanha vakuutus. Niin on kivvaa rallia että.

Conclusion kaikkien laitoksien suhteen on siis se, että tehdään ihmisten muutosta ulkomaille mahdollisimman vittumaista ja hankalaa hommaa nii tietää ainakin muuttaneensa. Tämä pätee siis sekä suomeen, että saarivaltioon. Oravanpyöräefekti, jos ei oo kämppää ei saa täytettyä lappuja, mut jos ei oo maassa ni ei saa kämppää ja kaikki vaan silti haluaa tietää et mikä on meikkiksen osote jotta voin täyttää laput. Weird world indeed.

No mutta, kyllä se siitä sitten selkenee kun pääsee paikan päälle ja onhan mulla mun tuki ja turva, suomivahvistus Linda messissä, joka kylläkin lupas olla kännissä koko viikon, mut hei se tietää lepposaa matkaseuraa ;) Hiukan on vielä kyllä hakusessa nää Brittimanners, vaikka Linda ainakin on asenteellaan omannut ton pubikulttuurin, ehkä mäkin sit voin muutaman kerran sanoa sinne saavuttuani että "One Magners, PLEASE." Tuppaa unohtumaan tuo kohteliaisuus välillä ;)
Please, sen sanan viljelemisen ku vielä tosiaan oppis ni avot, mähän olisin ilmielävä Britti. Saattaa silti toki olla että meikäläisen suomalaisesta tyylistä rääkästä "WHAT!?" kun ei kuule mitä toinen sanoo paljastaa mahtollisesti syntyperän olevan jokin muu kuin väärään suuntaan liikennöity saarivaltio. Siis Finglish anksentistahan ne eivät sitä huomaa, kun sellaistahan minulla ei toki ole, fluent English sen olla pitää. Ja ainahan sitä voi tokaista että ei liimaa("no clue"), niinkuin rakas siskoni sanoisi =)

Päivittelen tänne aika ajoin kuulumiset ja alkumatkan kommellukset, joita varmasti on luvassa muutama...kymmen :)
Well, guess you'll be reading this the next time when I'm already in Barrow, or in the Manchester airport, who knows...but let the journey begin, Right Linda? ;)